Tositarina Jesterin hatusta

[Jester]

Kuva 1. Jester valmistautumassa Puutarhabailuihin.

Jesteristä mainittakoon pienenä kertomuksena tositarina elämästä: seurustelin parikymppisenä erään 28-vuotiaan naisen kanssa, jolla oli seuraava syntymäpäivänsä tulossa. Hän aikoi järjestää 29-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi suuret naamiaiset ja kutsua sinne koko suuren ystäväjoukkonsa.

Ajattelin silloin erästä Marillionin kappaletta, jossa lauletaan seuraavasti:

"When you're 29 you know it ain't no crime
to burn a little brighter now..."

Marillion: Torch Song, Clutching at Straws (1987)

Näin ollen päätin siis pukeutua naamiaisiin Jesteriksi ja soittaa kyseisen kappaleen tuolle naiselle illan aikana. Lähdin siis etsimään Jester-asua jokaisesta kaupungin naamiaisasuliikkeestä. Jester on siis pukeutunut shakkiruudulliseen paitaan, vinoruutuhousuihin ja vihreään liiviin ja hän on paljain jaloin. Em. asukombinaation löytäminen ei tuottanut sanottavia ongelmia mutta hattua oli täysin mahdotonta löytää.

Kun sitten purin suruani etään naamiaisasuliikkeen edustajalle hän sanoi, että heillä oli ollut jokerihattu vielä muutama viikko sitten, mutta se oli palannut taannoisista juhlista niin huonossa kunnossa että ko. hattu oli pitänyt heittää pois. Kuunneltuaan hetkisen vielä huoliani hän ehdotti, että piirtäisin paperille haluamanlaiseni jokerihatun ja heidän ompelijansa sitten ompelisivat sen.

Menin kotiin, haalin kaikki Marillionin levyt käsiini ja ryhdyin työhön. Minulla ei ollut silloin käytössäni ylläolevaa sinkun kantta, mutta lopputuloksesta tuli siitä huolimatta melkoisen hyvä. Toimitin kyseiset piirustukset ko. naamiaisasuliikkeeseen, jossa em. edustaja oli hieman ihmeissään, mutta hän lupasi kuitenkin toteuttaa ko. hiphop-pipon ompeluttamisen ja jäin odottamaan jännittyneenä tulevaisuuttani.

Sitten kävi niin, että silloiselle tyttöystävälläni ja minulla tuli bänät ja en sitten koskaan hakenut kyseistä asua siitä naamiaisasuliikkeestä. Kului muutama vuosi ja satuin katsomaan televisiota. Keksin yleensä mainoskatkoilla huomattavan paljon parempaa tekemistä kuin ruudun tuijottamisen mutta tällä kertaa satuin jäämään television eteen kai usein kädessäni oleva kitara kerrankin hiljaisena. Soittoni taukosi kun olohuoneeseeni putkahti ruudun kautta hilpeänä suomalainen näyttelijä Aake Kalliala mainostamaan silloisen KOP:n eli Kansallis-Osake-Pankin uusia pankkipalveluja - ja päässään hänellä ei totisesti keikkunut neljäntuulenhattu vaan minun piirtämäni Jester-hattu!

Marillionados Finlandin puheenjohtaja Robin Llaurén sanoi minulle myöhemmin loksauttaneensa leukansa sijoiltaan nähtyään samaisen mainoksen televisiosta. Hän oli syvämietteisenä filosofina koettanut löytää jonkin loogisen syyn siihen miksi KOP diggaisi Marillionia niin paljon että pukisi Aake Kallialan Jesteriksi mutta ei ollut yrityksistään huolimatta onnistunut tehtävässään. Kerroin myöhemmin ko. jutun hänelle ja pudotin kiven hänen sydämeltään.

Päätin kuitenkin silloin parikymppisenä, että kuuntelen kyseisen kappaleen 29-vuotissyntymäpäivänäni. Tämän toteutinkin viidentenä päivänä maaliskuuta 1995 erittäin hyvässä seurassa.

Onko teillä, rakkaat surffailijat, ollut elämässänne jokin asia, jonka toteutumisesta olette päättäneet kymmenisen vuotta aikaisemmin ja joka onkin sitten toteutunut päivälleen?

Tämä tarina on muuten tosi.

Paluu Marillionin sivulle.

Paluu päätasolle.

© Jyrki Ollinen